Oma pieneni näytti niin isolle. Hänen maailma on jo kontausmatkan laajuinen, muutamaan askeleen päässä on uusia ihmeitä tutkittavaksi. Ruoka menee suuhun lusikallakin (toisinaan), äidinmaitoa tarjoillaan vain illalla ja aamulla aikaiseen, kun aurinko alkaa nousta, mutta nukkuminen on vielä hyvästä. Hän tutkii käpyjä, maistaa hiekkaa, työntää autojaan, matkii kissojen ääntä, tapailee sanoja. Äitiäkin viimein.
Kun taas tuo pieni, siskoni esikoinen, on vielä siellä suloisessa vastasyntyneen ihmemaassa, maidontuoksussa.
Kuitenkin heille molemmille on vielä kaikki edessä.
Kaunis kuva, kaunista, liikuttavaa tekstiä. Kiitos.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaIhana kuva! ♥
VastaaPoistaKiitos.
PoistaIhana kuva! Käsittämätöntä tuo kasvu ensimmäisen vuoden aikana..
VastaaPoista-Saramarianne
No se on. Siskoni vauvakin on kuitenkin ihan iso pariviikkoiseksi ja kuitenkin oma pikku-A näyttää valtavalta hänen rinnallaan.
PoistaIhana pallero tuo sinun vielä. Ja tätikin susta on tullut. Ihanaa!
VastaaPoistaOlipa ihana avata pitkästä aikaa yksi lemppariblogi ja huomata, että uusia juttuja on tullut! :) Ihania kuvia ja tunnelma taas.
VastaaPoistaihania lapsia :)
VastaaPoista