Illalla myöhään, kun lapset olivat nukahtaneet hilattiin sohvaa lähemmäksi tietokonetta ja katsottiin sitcomia. Naurettiin ääneen ja juotiin mojitot.
Lauantaina vaihdettiin kuulumisia, puhuttiin talon rakentamisesta, remontoimisesta, lapsista, sukulaisista ja siitä, mistä kodin henki syntyy.
Iltasaunassa tuumailin, että jos kesä on mielentila, niin koti on minulle jotain vielä enemmän. Juuret aivan kaikelle.
Tämä juhannus jääköön elämään mielessäni hyvien ihmisten juhlana.
Meillä lippu ei tainnut edes koskettaa tankoa, sen verran kova tuuli oli...ja satoi..ja oli kymä...mutta juhannus meni hyvin...:))
VastaaPoistaTäälläkin satoi ja oli kylmä!
PoistaHei. Kiva blogi sinulla mutta mistä voin klikata itseni lukijaksi (noloa kysyä...) :)? Kauniita kuvia ja kivoja kirjoituksia...
VastaaPoistaMulla ei ole vielä blogissa sitä nappia, josta voit lisätä itsesi lukijaksi, mutta lisään sen lähipäivinä.
PoistaMä ajattelin just sekunti sitten ennen tänne tuloa, että onko kesä sittenkin mielentila eikä vuodenaika. Ehkä se on.
VastaaPoistaHurmaava lemmikkikampaus!
On se mielentila, ihan varmana.
Poista