Kaverikuvat.

 

1. kuva
Oma piha on kaveri. Suosikkimaisemani lienee juuri tuo, mikä kuvassa näkyy. Hiekkarinteessä korkeuksiin nousevat hongat ovat kauneimpia. Monta vuotta toivoin mäntyjä kotini lähelle, ne sain. On myös aavistus lunta ja aika sopivasti pakkasta. Kavereita ovat myös Ulpukka ja Leinikki, kainuunharmasneidot.

2. kuva
Neidot olivat ulkona syömässä. Valkoisesta emalikattilasta tarjoiltiin höyryävän lämmintä vettä, kiven päälle kannettiin kuivaa leipää ja lisukkeena oli oman metsän kuusista napsittuja oksia, joita Aurinko ja Ahma vuorotellen kiikuttivat lampaille.

3. kuva
Tytölläkin voi olla lumiparta, vaikka tytön nimi onkin Leinikki. Hän on se arempi tapaus näistä bääkivistä, mutta jota kummasti kyllä kiinnosti ruokahuoltajan kaulassa keikkuva musta möhkäle. Arveli sen varmaan olevan jotain herkullista syötävää, luonnollisesti.

4. kuva
Ruokahuoltaja tervehditään aina hänen askeltaessa lähemmäksi, mutta myös hänen reiden kupeeseen on hyvä parkkeerata, sillä melko varmasti rouva ruokahuoltaja siinä tapauksessa heittää kintaat maahan ja alkaa puhua rakkaussanoja ja rapsutella samalla leukapielestä sillä tavoin, että lammasneidon silmät aivan väkisin painuvat kiinni ja yhtäkkiä kirmataankin ajatuksissa kesäniityillä tuoreet ruohonkorret suupielissä vipattaen.