5.11.2014

Movember.

Marraskuu vei mieheltäni parran. Minä en pystynyt pussaamaan kaljuhuulista kultaani alkuun vaan nauroin vedet silmissä, maha kippurassa. Että joku voi näyttääkin samalta kuin kymmenen vuotta sitten! Sitten hiljenin. Tätä osapuolta eivät kenties vuodet ole kohdelleet yhtä kohteliaasti... Toisaalta väliäkös tuolla! Sitten nauroin vähän lisää.

Kalju ylähuuli ja karvaton alaleuka Rauhanmantereen pehtoorilla on totta tosiaan ainoastaan Movemberin ansiota . Tahtoi nimittäin tuo kultaseni olla myös mukana tuossa kampanjassa, jossa pyritään parantamaan miesten terveyttä pysyvämminkin. Hyvällä asialla siis viiksiä kasvattamaan!  Katsotaanpa millaiset töyhdöt nenän alustaa koristaa sitten kuun lopussa. Onko haituva ohutta ja ylpeydellä kannettua kuin amispojalla konsanaan vai onko nenän alla suti kuin itä-saksalaisella kuulantyöntäjällä kultaisella 80-luvulla. 

Parranajosysteemit ovat näköjään myös markkinamiesten huulilla näinä päivinä, kenties jokunen muukin toveri on kiinnittänyt asiaan huomiota?
Isäinpäivän korvilla sitä nimittäin huomaa, että tänäkin vuonna isit taitaa haluta lahjaksi juurikin parranajokoneen tai vaihtoehtoisesti taulutelevision. Meillä ei edelleenkään ole kumpaakaan. Mahdolliset ongelmat lahjan suhteen ovat siis täysin keksittyjä jos sellaisia tuppaa tulemaankaan tähän osoitteeseen!
Toisinaan tuo partaa kasvattava kyllä on miettinyt, että pitäisikö partahöylä hylätä ja siirtyä sähköisempään vempeleeseen, kun puolestaan (parraton) rouvansa tuumailee kilvan hämärtyvien päivien kanssa, että kyllä tämä marraskuu olisi oivaa aikaa telkkarin tuijottelupuuhiin.

Onneksi perheen pikkupojat ovat vielä niin pieniä, että kylpyhuoneessa ei ole aamuisin tunkua parranajohommille (kaikkeen muuhun kyllä). Kai sitä henkisesti kannattaa kuitenkin valmistautua niihin ensimmäisiin viiksihaituviin tuolla vanhemmalla pojalla? Ei siihen nyt niin montaa vuotta enää kai mene, kun viiksivahat tulee ajankohtaiseksi hänellekin. Milloin se hetki muuten koittaa, sivistäkää toki tietämätöntä?

PS. Mua jaksaa aina vaan naurattaa tämä Kelan Sykkivä eturauhanen ja Lindgrenin Kalapuikot.

2 kommenttia:

  1. Meidän perheessä on kolme poikaa ja kyllä niitä ensimmäisiä hahtuvia on ollut siinä rippikoulun vaiheilla näkyvissä. Kenelläkään ei ole mikään valtaisa parrankasvu eli tulevat isäänsä vaikka äitikin voi kuulemma kantaa runsaspartaisuuden geeniä ja meidän suvussa on ollut miehiä, joilla on hyvä parrankasvu. No, ilman partaa pysyvät nuoremman näköisinä.
    Mukavaa marraskuuta!

    VastaaPoista
  2. Moikkelis!
    Ajattelin tulla vinkkaamaan, että julkasin siun ohjeella tehdyt villapöksyt täällä:http://mehtapirtti.blogspot.fi/2014/11/neon1.html
    Kiitos kovasti ohjeesta. Oli erittäin mainio ;)

    VastaaPoista