30.10.2012

Lokakuun valossa.


Seison ikkunan ääressä, kuuntelen huokaavaa huonetta. Juoksisipa peura nyt ikkunan ohi, juoksisipa. Täällä niitä näkee monta kertaa viikossa. Vaan ei kertaakaan tuossa ikkunan alla.
Meille kerrottiin, että viime talvena siinä oli mennyt ilves poikasineen. Joku niistä kävi kesällä pihassa, meillä oli silloin karannut kani ja reviriiään puolustanut koira. Molemmat selvisivät. Ilvestäkään ei ole enää näkynyt. Jossain se on. Kulkee pitkin peurapolkuja, joiden varret kasvavat kesällä kukkaa.

Viime viikolla syötiin ainakin kymmenen kiloa satsumoita. Öisin nukuttiin siskonpedissä kirjastokammarissa. Käsi osui kylmään lattiaan, tiesi pakkasen tulleen. Aamun valo kertoi saapuneesta lumesta.

Mietin jatkuvasti mustia metallisia kierreportaita. Remontin tuoma mieliteko. Siitä ei taida muuten päästä kuin hommaamalla ne portaat.

Seison ikkunan ääressä, kuuntelen huokaavaa huonetta. Tänään olen ajatellut tyhjiä, juonut kaksi kupillista kahvia, yhden teetä. Taisi tulla tämäkin päivä kuin tilauksesta.

13.10.2012

Yhtenä iltapäivänä keittiössä.





Niksahti päässä. Kaikki oli kuin pommin jäljiltä ja maha murisi. Siivosin hulluna, irvistelin ja kiristelin hampaita. Upotin kädet, tiskiharjan ja lattiarievun veteen. Käskin lapsetkin tarttumaan astiapyyhkeeseen, pölyimuriin ja roskapussiin. Kannatti. Oli kivempi syödä maha täyteen keittiössä, joka oli järjestyksessä.
Jaksan vaan ihailla ja ihmetellä niitä toisenlaisia ihmisiä, jotka tekee hommat heti eikä jätä roikkumaan. On järjestys kuitenkin niin parasta.

Keittiö on hirmu kiva tuosta toisestakin kulmasta ja tuo vauvan kehto (vauva-amppeli) on ollut ihanista ihanin. Ahman kelpaa köllötellä siinä, kun muut puuhailee ympärillä. Uskomatonta, että vauva on jo yli 5 kuukautta. Ja yli 10 kiloa!

9.10.2012

San Francisco on mun pakkomielle.




Monta kertaa on kuvat selattu, muistot muisteltu ja sitten on tämä mieli. Se halajaa koko ajan takaisin.

Pistetään kolikko ja sen kaveri kasvamaan säästöpupun mahaan. Toivotaan sormet ja varpaat ristissä, että seuraavaan kertaan olisi lyhyempi kuin pidempi aika. Sitten kun ollaan siellä jälleen mennään kukka hiuksissa!
Lentokentällä tarkistetaan moneen kertaan, että onhan niitä passeja yhtä monta kuin perheessä päitä. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi ja seitsemän.
Toivottavasti on aikaa ja asunto, monta tavallista päivää elää ja kysyä lapsilta, että tunnetteko tekin ne maanjäristykset, joita on koko ajan. Näyttää punapuut, museot ja merileijonat. Se elon rytmi ja erilaisuus, joka ei kuitenkaan ole hämmentävän erilaista.

Osaisimpa vastata, mikä San Franciscosta tekee niin erityisen minulle. Joku suuri se syy kuitenkin on, sen tiedän.

7.10.2012

Lempiasioita on.

Lempiasioita on:

- laulaa tai ainakin hyräillä.
Auto on vaikka hyvä laulupaikka, sopii se myös hyräilyyn. Iltapäivähyräilyt on ihan arkipäivävakioita. Yksi penkki on autossa vapaa, vauva ja Aurinko nukkuu. Aurinko hyräilee itsensä uneen. Koululaiset hyräilee, eskarilainen hyräilee. Ja vasta viime viikolla hoksattiin, että näin se menee. Mutkaista tietä koulusta kotiin, hyräillen. Meluisimmilla isoilla teillä lauletaan ja kuunnellaan musiikkia.

- uusien juttujen odottaminen.
On tulossa monta kivaa juttua vielä tänä syksynä. Voi jumpe, miten voi kotona oleva mamma odottaa omia kivoja juttuja.


- leivinuunissa tehty ruoka.
Päätettiin muuten, että leivinuunin lämmityspäivä on myös leipää leivinuuniin-päivä.


- ihana nukkumapaikka
Nukkuminen on syömisen jälkeen ehkä parasta perusasioiden täyttämistä. Ja nyt on niin hyvä peti, patja, tyyny ja unikaverit. Kelpaa köllötellä.

- menneiden muistelut, tulevaisuuden haaveilut.
Menneitä voi muistella aika hyvin katsomalla vaikka valokuvia. Tänään katsottiin hääkuvia. Se olikin sitten ihana päivä. Hirmu ihana. Ja niin nättikin oon ollut, hymy korvissa saakka.

- oma koti.
Ensimmäinen paikka, jota ollaan saatu laittaa tosisaan meidänlaiseksi. Paikka, jossa on niin hyvä olla.

- kuvat.
Kauniista kuvista saa vaan niin paljon hyvää mieltä.

- inspiroivat tekevät, hirveästi aikaansaavat, ihanat tutut ihmiset.
Niin kuin vaikka Anu, Jonna ja Veera.

- tekstiilit.
Pöytäliina pöydällä, verhot ikkunassa (voi kun oliskin), matot lattialla (voi kun oliskin). Pyyhkeet saunanlauteilla (olispa sauna jo valmis ja siellä lauteet). Huivit, vaatteet ja kaikki semmoiset kivat.

- teekupit, kahvikupit, maitolasit
Sarjaton on mielettömän hieno, lettimukit varsinkin ja ne juomalasit. Mutta sellaiset kuplalasit olis kanssa ihania ja isot laakeat teekupit. Hienostelukahvikupit löysin jo.

*

Tämä on tämmönen haaste, jonka löysin Mokon blogista, joka oli uusi kiva tuttavuus. Näitä on kiva miettiä, vaikkei blogiin kirjoittaisikaan. Mutta jos kirjoitat niin kerro minullekin!