Keittiöpuolella kesä on sitä, että koitetaan päästä mahdollisemman helpolla. Kesäkeittoa ollaan syöty monesti, perinteisesti ja siten, että kerma korvataan kookosmaidolla ja sekaan leikataan nuorta vuohenputkea sekä lipstikkaa. Tomaattikeitto on jäänyt selvästi tauolle, mutta eräänä päivänä keitin linssikeiton, jonka ohjeentapaisen olen joskus aikoja sitten saanut
Anulta.
Keittoon tulee sipulia, porkkanaa, omenaa, inkivääriä, chiliä, tomaattimurskaa ja omenasiideriä. Sen annetaan porista rauhassa liedellä ja sitten soseutetaan halutessaan (meillä soseutetaan, lapsille uppoaa näin paremmin). Seuraavana päivänä keiton loput voi käyttää pastakastikkeen tapaisena tai vaikka tehdä kasvislasagnea. Jälkimmäinen tosin vaatii sitten sen juustokastikkeen tekemisen, mutta on kyllä sen arvoista. Juustokastikkeen maustan lähes poikkeuksetta aina timjamilla.
Uuden leikkuulaudankin sain. Liian pitkään kärvistelin liian pienellä. Ottihan tuo aikansa, kun käveli puuverstaaseen, hioi koivupuisenlevyn sopivaksi ja kantoi keittiöön. Välillä sitä ihmettelee, miten joku niin yksinkertainen asia vie niin paljon aikaa. Tätäkin projektia taisin suunnitella vuoden päivät... Toinenkin leikkuulauta on tuloillaan. Kun vaan kävelisi taas sinne verstaaseen ja hioisi. Ehkä sitten ensi kesänä.
