Raitaisa neulepaita.

 

Jatkojalostin suloiset, pehmeät, rouheat ja rakkaat jämälankanöttöseni raitaisaan neulepaitaan keskimmäiselle muruselleni. 

Meinaan kirjoittaa automaattisesti villapaidasta, mutta tosiasiassa tämän lämmittäjän silmukoita on villan lisäksi neulottu niin alpakasta, silkkivillasta kuin puuvillastakin. Siinä on langanloppuja sellaisista neuleista, joista on tullut villavaippahousuja, kaulahuiveja, villatakkeja, palmikkopipoja, siksak-myssyjä ja villasukkiakin. 

Yhden vaaleanharmaan alpakkalankakerän kotiutin Snurresta juuri tähän projektiin ja yksi messuilta jokunen vuosi sitten kotiin kannettu, marjaisa ja käsinvärjätty, Utunan pikkuvyyhti kainuunharmasta pääsi myös mukaan tähän paitaan.

Jokunen nöttönen kului kerrassaan loppuun tämän työn edetessä, siksi jälkimmäisenä neulotussa hihassa onkin sellaisia värejä, joita muussa paidassa ei näe. 

Tälläistä jämälankapuseroa neuloessa kiinnittää väistämättä huomiota siihen, minkä värisistä langoista sitä tuppaa neulomaan. Tein myös havainnon, että lankakoreissani on aikamoiset läjät vihreää, keltaista ja oranssia lankaa kera pinkin. Mustaa on melko vähän, tässä puserossa ei yhtään. Valkoista aavistus enemmän, mutta sekin tapaa olla sitä laatua, joka kulutetaan loppuun ennen kuin uutta tulee hankittua. Harmaata tarvitsee aina, mutta oikein koskaan sitä ei ole. Olen kyllä kunnostautunut tuon, kaiken kanssa sopivan, värin saralla viime aikoina kohtuullisesti. 

Raitaisasta paidasta tuli kerrassaan ihana! Isosiskokin totesi Haitulan vetäessä puseroa päälleen, että ei voisi olla ehkä enempää sinun näköinen pusero. Siinä tuntuu olevan iloa ja lempeää rytmiä, niin kuin tuossa tytössäkin.

Joko saan aloittaa seuraavan jämälankaneulepaidan?

Raitaisa neulepaita 

Lanka: Jämälankoja loputtomista omista lankakoreista.

Puikot: 5 mm 80 cm pyöröpuikot.

Ohje: Ylhäältä alas raglan, ilman yhtäkään lyhennettyä kerrosta. Perusperus.