31.7.2012

Mustikassa.





Iltapala syötiin tänään kalliolla. Metsässä, ihan kodin lähellä. Kurkkuvoileipiä ja mustaherukkamehua. Olisipa ollut teetäkin. Olen vaan varma, että termarin korkki on hävinnyt edellisellä metsäretkellä. Sitä ei löydy mistään.

Pienin matkusti metsässä kantoliinassa poski vasten isin rintaa. Minä poimin litran mustikoita apulaisten kanssa.
Mietin, että pitäisikö kerätä mustikoita sen verran, että tekisi muutaman tölkillisen hilloakin. Yleensä olen ostanut mustikkahillot Ikeasta. Sieltä saa hyviä luomuhilloja. Ei sitä paljon menekään, pannarin päälle laitetaan.
Mustikat on suosikkimarjoja. En keksi yhtään mustikkajuttua, mistä en pitäisi. Tykkään mustikkatahraisista sormistakin. Puseroista en ehkä ihan niin paljon.

3 kommenttia:

  1. Hei :) mustikat on parasta, olen vain laiskista laiskin kerääjä...syön kyllä mieluusti :)hillo kuulostaa namilta.

    Onnea tänne sinulle, Auringonkerääjälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hillon tekeminen on mun mielestä jotenkin niin hurjaa, sitä sokeria tarttee työntää niin tajuttomasti! :D

      Poista
  2. Oh, uusi blogi sinulla. Onneksi löysin tänne. Onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista