On keskikesä. Aurinko alkaa laskea maiden taa. Talon pihassa rehottaa leikkaamaton nurmi, mintut ja lipstikka. Lapsiakin siellä on. Ja jotain niin kovin mielenkiintoista, että toisinaan, joku talon asukkaille vallan tuntematon pysähtyy pihan viereen, tien varteen. Ihan vaan jäädäkseen katsomaan. Nostetaan sitten kättä pihan puolelta, sanotaan hei. Tämä saa poikkeuksetta aikaan sen, että tien puolella nousee kytkin.
Rouva nyppii olemattomilta viljelmiltään jonkun rikkaruohon. Taustalla kuuluu trampoliinin tasainen nitinä, lapset siellä nostavat hikeä pintaansa. Mutterin mallisen saunan piipusta nousee savu.
Eräs istuu kivelle, tekee saunavastan. Nappaa paljaspyllyisen pikkupojan ja kävelevän nakin mukaansa, käy kurkkaamassa metsälaitumelle. Siellä ovat lammas ja toinenkin, vielä kun pysyisivät siellä. Ovat vaan nuo tämän talon lammasneidot seurallisia tapauksia. Kaikista mieluiten viettävät aikaansa märehtien pihassa, siellä missä kaikki muutkin ovat. Varmaan tulisivat illantullen, hämärän hiipiessä, kaikista mieluiten lasikuistin nurkkaan yölevolle jos heiltä kysyttäisiin. Vaan ei kysytä.
Kissa vaanii jotain, loikkaa. Saalis on kuitenkin vain maata varpaiden välissä. Maukaisulla aukeaa ruokakaapin ovi tuvassa ja kippo täyttyy ilman sen suurempia loikkia.
Pihaan yli raikuu hihkaisu, sauna tuntuu olevan valmis. Ehkä saunan jälkeen syövät vielä iltapuuroa.
Minä tiedän sen talon, sen kylän ja sen rouvan. Tiedän saunavastan tekijän ja kissan ja muut. Minä tykkään siitä Rauhanmantereesta, sillä niin siellä kaikki asiat ovat, kuin tässä on kerrottu, siellä on ihmisen hyvä olla, minunkin on. Sinne joskus tuntee kaipaavansa, kun kaikki kaupungissa on plääh, naapurit nyt ovat mitä ovat ja mielen seinät yksi kerrallaan huojuvat, ovat kaatumaisillaan.
VastaaPoistaKaikillapa ei ole mutterisaunaa eikä mutteripannukahvia, ei ole kirjavaa kissaa istumassa puussa, eikä iloista nakkia. Kaikilla ei ole kotonaan sellaista tunnetta ja tunnelmaa, sellaista hyvää ja pehmeää, hyväksyvää. Sellaista siellä on, en tiedä näkeekö sitä tien toiselta puolelta ihan kaikkea, mutta kyllä sen tietää, kun on siellä ollut.
<3
PoistaIhana! Sieluni silmin voin kuvitella kirjoittamasi "maiseman". Sulla on kyllä kirjoittamisen lahja!
VastaaPoistaJa uskon, että tuolla olisi hyvä olla, niin kuin Tuikkis yllä kirjoittaa. -Kati-